Tänä kesänä olen aktivoitunut kuvaamaan enemmän ihmisiä ja oikeastaan haastanut itseni kokeilemaan hieman uusia juttuja ja jopa tyylejä.
Ihanaa huomata että inspiraatio on tällä kertaa kasvanut tekemällä ja vaikka syksy onkin jo saapunut, tuntuu etten saa valokuvauksesta tarpeekseni.
Juuri nyt kuvaan luontoa, sen tietynlaista kuihtumista, sekä se mistä sydämeni todellakin läikähtää, on kun saan kuvata kohta kaksi vuotiasta esikoistani näissä väreissä. Voi että mikä suloisuus, en aio kyllästyä. Koskaan.
Rakastan pastellin värisen taivaan lisäksi harmauden eri sävyjä, sateen vesipisaroita, loputonta usvaa ja kuihtuneita kukkia.
<3 jasmin.
